Informaatiota ja pinssiasiaa

Hei ihmiset! Pitkästä aikaa. 

Elikkäs syy tähän pitkään postaustaukoon on ollut, you guessed it, koulu. Yllätys, yllätys. Mutta nyt kun koulu on selätetty, kesäloma on alkanut ja koko vuoden univelat on nukuttu pois kolmen päivän sessiolla, olen vihdoin elossa ja kirjoituskuntoinen. 

Tässä välissä on tapahtunut jänniä asioita vaihtoon liittyen, nimittäin oon saanut sähköpostia Ausseista! Viesti tuli tuossa kuutisen päivää sitten, mutta en ole siihen itsekkään ehtinyt perehtyä sen enempää. Sen verran ehdin lukea, että sain selville ensimmäisen isäntäperheeni vanhempien nimet, sähköpostit, numerot ja osoitteen, sekä koulun, johon olen menossa opiskelemaan seuraavaksi vuodeksi. Koulu, johon meen on Ryde Secondary College. Meen vuosikurssille 11, mutta keskellä jaksoa ja kouluvuotta. Vaihdan siis ehkä luokkaa vuoden aikana. En tiiä...

Pitemmälle en ehtinyt lukea, sillä Google Mapsin operaattori rupes heti ylikuumenemaan suuresta stalkkausoperaatiosta, joka on varmasi kaikille tuttu. No shame. Tämän jälkeen tietenkin kokeeseen (viime tingassa) lukemisen sijasta rupesin kääntämään koulun nettisivuja ylösalaisin ja etsin tietenkin tiedot kursseista (niistä mukavista), koulupuvusta ja sen hinnasta tietenkin, sekä kaikesta mahdollisesta. 

Koulu tarjoaa makeita kursseja muun muassa kaiken näköistä liikuntaa, kuoron (JES!) ja orkesterin, draama- ja tiedeklubin ja kaikkea jännittävää, mitä Suomessa ei valitettavasti vielä ole saatavilla. Vink, vink opetusministeriö. Koulupuku ei ollut pahan hintainen (ainakaan vanhempien mielestä). Ajatus joka päivä samojen vaatteiden päälle laittaminen on näin "laiskalle" ihmiselle hyvin lohduttavaa ja oon ilonen koulupuvun maksamisesta itsekin. Kuvaa puvusta saatte sitten kun saan oman pukuni päälle ensimmäistä kertaa, mutta innokkaimmat hakkerit varmaankin voi sen etsiä netistä ennen sitä. (Oli muuten kevyesti sanottuna vaikeat löytää...)

Eka perheeni ei ole vielä ottanut yhteyttä, enkä ole itsekään ehtinyt ottaa yhteyttä vielä sinne päin edellä mainitusta syystä. :) Mutta nyt tässä loman alussa aion kuitenkin pikimmin laittaa sinne päin sähköpostia. Koko reissun maksu on juuri tullut ja pian pitäisi ottaa työn alle viisumin hakeminen. Jännitys kasvaa ja deadlineja riittää vielä kesälomalle vaihdon suhteen.

Sitten, pinssiasiaa...

Pinssien takoitus on siis olla jollain tavalla Suomeen liittyviä, ja sitten vaihdossa niitä vaihellaan muiden vaihtareiden ja kaikkien muidenkin ihmisten kanssa. Pinssejä keräillään ja vaihdellaan, ja sitten ne laitetaan omaan vaihtaritakkiin. Saatte myöhemmin kuvan myös kyseisestä takista, koska se ei vielä ole tullut... 

Elikkäs tänään on ollut pinssien teko paja ja niitä on nyt eka satsi tehty. Lisää on siis tulossa. Pinssien idean sain yhdeltä Rotexilta (entinen Rotary-vaihtari), joka oli itsekin tehnyt erilaisia rusetteja/nauhoja tai mikskä näitä nyt sanotaankaan. Seuraavana tulee siis kuvia ja vähän selitystä työvaiheista sun muuta. Plus, oon Tampereen koulutuksessa ostanut 50 pinssin satsin Suomen Rotaryiden virallisia pinssejä. Niistäkin saatte esimerkkikuvan kun mun takki tulee, koska siihen kiinnitetään sellanen. (Varoitus: Naamani näkyy kahdessa kuvassa XD)

Elikkä ensimmäisenä ostettiin äitin sponssauksella ihan perus lankakaupasta valkosta, sinistä ja valkosinistä (näkyy huonosti tässä) nauhaa ihan testeiks, koska ei tiietty yhtään, että mitä aiotaan tehdä. Ompelin koneella ohuen sinisen nauhan paksumman valkosen nauhan päälle. Halusin tehä kaiken Suomen väreissä, koska, noh, niin. Hommattiin myös pinssineuloja, joita näette kohta. 

Kun suunnitelma oli selvempi, ruvettiin toteuttamaan sitä ja tässä silittelen nauhanpätkiä puoliks. Nothing interesting. Sitten asettelin nauhan pätkät kuvan alareunassa näkyvällä tavalla ja kiristin ne. Lopputulos seuraavassa kuvassa. Ah, niin ja nää nauhat on siis eri nauhat kuin aiemmin (as you see), mutta ekan kuvan nauhatkin joutuivat silvotuksi samalla tavalla.

Sanon näitä nyt siis ruseteiksi elämäni ja teidän elämien helpottamiseksi. Sitten seuraavalla pisteellä äiti kuumaliimas ne kuvassa näkyvällä tavalla ja se kuumaliimas myös pinssineulat (näkyvät kuvassa...) rusettien taakse. Testien jälkeen tultiin siihen tulokseen, että kuumaliima riittää, eikä niitä tarvii enää ommella kiinni.

Rusetin oltua koossa, leikkasin nauhat kuvassa näkyvällä tavalla.

Tässä näkyy toisten nauhojen leikkelypiste. Näette se aikaisemmin mainitun pahamaineisen sinivalkoisen nauhan. Siitä tein erilaisia nauhakiehkuroita, jotka näyttää vähän Roosa nauhoilta, mutta eivät ole sitä. Näissä ei kuumaliimaus toiminut joten ne ompelin kasaan käsin ja ompelin myös pinssineulat niiden taakse. Virallista työstökuvaa ei tullut otettua, mutta lopputuloksen näätte myöhemmin. Kuvan vasemmassa reunassa on epäonnistuneita kokeita (niistäkin onnistuin lopussa vääntämään kaksi rusettia/nauhakiehkuraa).

Tässä valitettavassa otoksessa esittelen ensimmäisiä valmiita rusetteja ylpeänä. Toinen on jo kiinni hupparissa (Ei, en ole Professori X tai jedi, en valitettavasti osaa saada esineitä leijumaan tahdon voimalla...).

Tulosta alkaa tulemaan ja tässä näkyy myös toisesta nauhasta tehtyjä yksilöitä. 

Tässä näkyy valmiit tuotokset kaikissa nykyisissä olomuodoissaan. Kaikkein vasemmaisin ja kaikkein alin yksilö ovat uniikkeja ja ne huutokaupataan innokkaimmille faneille ennen lähtöäni (tarvitsen rahaa XD). Vitsi, vitsi, joku epäonnekas varmaankin saa ne kun muut ovat jo loppuneet vaihdon aikana.

Laiskuuttani en polttanut nauhojen leikkauspintoja, koska ajattelin elämän olevan helppoa, mutta erehdyin lähes välittömästi. Vasemmalla oleva yksilö tässäkin hyvälaatuisessa kuvassa on esimerkki jo purkautumaan lähteneistä päistä. Oikeanpuoleinen taas on rusetti poltetuilla nauhan päillä. Ne näyttää mun silmään ainakin hieman paremmalta ja kestävämmiltä, mutta life happens. En sytyttänyt kuin yhden palamaan, mutta se oli pikaliima, joka oli syyllinen tähän pieneen paloon. Olen kunnossa...

Tässä näkyy sitten kaikki valmistuneet mallit. Vasemman yläreunan yksilöitä valmistui 17, niiden oikealla puolella olevia valmistui seitsemän, sekä alareunan vasemmalla olevia yksilöitä tuli (muistaakseni) yhteensä viisi. 

Tässä olikin kaikki tältä kertaa. Lupaan kirjoittaa aikaisemmin ensi kerralla...

¡Adiós!